Soome-eesti suursõnaraamat

entä; entäpä[s]; entäs
1 aga, ent
◊ "Miten voit?" — "Kiitos hyvin. Entä itse?" "Kuidas läheb? (Kuidas käsi käib?)" — "Tänan, hästi. Aga sul endal?"; "Kauhea leninki!" — "Entäs hattu!" "Jube kleit!" — "Ja milline kübar!"; entä millä me elämme? aga millest me elame?; entä[pä] sitten? noh ja siis?
2 (jos- tai kun-konjunktioon liittyen) entäpä jos hän ei tule? aga kui ta ei tule?; entäs kun äiti saa tietää? aga kui ema teada saab?; entä jos häviämme? aga kui me kaotame?

erikoinen 38
1 eriline, spetsiaalne; (tavallisuudesta poikkeava) eri·pärane; (omalaatuinen) originaalne, oma·pärane, ise·laadne; (outo) imelik; (poikkeuksellinen) erandlik
◊ hän on ulkomuodoltaan erikoinen ta on originaalse välimusega, tal on omapärane välimus; hän on siitä erikoinen, että — ta on selle poolest eriline, et —; hyvin erikoinen ihminen väga eriline (iselaadne) inimene
◊  (erik. kielt. yhteyksissä) ei mitenkään erikoinen laulaja üldsegi mitte hea laulja
◊  (ark.) se ei näytä erikoisemmalta see ei näi midagi erilist olevat; "Mitä kuuluu?" — "Ei mitään erikoista." "Kuidas läheb?" — "Nagu ikka. (Läheb kah)"
2 ks. erityinen

hurista 66 uriseda, vuriseda, suriseda, põriseda, müriseda; vuhiseda, mühiseda, kohiseda
◊  (ark.) kuinka hurisee? kuidas läheb?, kuidas käbarad käivad?

jaksaa 56
1a jaksata; jõuda; (pystyä) suuta
◊ hän löi minkä jaksoi ta lõi nagu jaksas, ta lõi nii kõvasti kui jõudis; en jaksa syödä enempää perunoita ma ei jõua rohkem kartuleid süüa; hän ei jaksanut perille saakka ta ei pidanud lõpuni vastu; en jaksa muistaa kaikkea ma ei suuda kõike meeles pidada
◊  en jaksa hänen kanssaan ma ei jaksa (ei jõua) temaga
◊  (leik.) maksetaan kun jaksetaan maksame kui jaksame
1b (terveydentilasta) kuinka jaksat? kuidas läheb?, kuidas tervis on?, kuidas käsi käib?; kiitos, hyvinhän tässä jaksetaan! tänan, läheb päris hästi!; aitäh, pole vigagi!; potilas jaksaa jo paremmin haige tunneb end juba paremini
2 (perin pohjin) juurta jaksaen, (jaksain) täiesti, põhjani, üdini; (perusteellisesti) põhjalikult

jännittävä 10
1 põnev, haarav, pinev
◊ jännittävä tilanne pinev olukord; on jännittävää nähdä, kuinka käy põnev on näha, kuidas läheb
2 (ark.) (mielenkiintoinen) huvitav
◊ jännittävän näköinen veistos huvitav skulptuur

jännätä 73 (ark.) (odottaa jännittyneenä) pabistada {jotakin millegi pärast} ; (pitää peukkua) pöialt hoida (pidada) {jonkun puolesta kellelegi}
◊ jännätä jonkun puolesta kellegi pärast pabistada; jännätä tuloksia tulemuste pärast närveerida; jännättiin, kuinka käy olime ärevil, kuidas läheb

jää 18 jää
◊ yksiöinen jää ühe ööga tekkinud jääkord; järvi oli jäässä järv oli jääs; jäät ovat lähteneet Saimaasta Saimaalt on jää läinud; järvi on luonut jäänsä järv on jäätunud; jäiden lähdön aika jäämineku aeg; pudota jäihin jääst läbi vajuda; alus juuttui jäihin alus jäi jäässe kinni; vesi jähmettyy jääksi vesi külmub jääks; ikkuna oli jäässä aken oli jääs; ikkuna meni jäähän aken jäätus; hänellä oli parta jäässä tal oli habe jääs; panna jäitä boolimaljaan panna jääd booliklaasi; panna samppanjapullo jäihin panna šampanjapudel jää peale; viski ja jäitä viski jääga
◊  (kuv.) olen ihan jäässä olen täitsa ära külmunud, olen täitsa jääpurikas; kylmä kuin jää külm kui jää; jää suli hänen sydämestään jää sulas tema südamest; murtaa jää jääd sulatada; koettaa (tunnustella) kepillä jäätä maad kuulata, pinda sondeerida; joukkue oli aivan jäässä meeskond oli täitsa krambis, meeskonna mäng ei klappinud; nyt meidän täytyy panna jäitä hattuun nüüd peab kannatust varuma, nüüd peab pea külma hoidma; panna asia jäihin asja kinni külmutada; "Miten menee?" — "Niin kuin jäitä polttaisi!" "Kuidas läheb?" — "Ei saa just kiita!" ("Võiks paremini minna!")

kaikki 7*A
1 (jokainen, adjektiivisesti ja substantiivisesti) kõik ‹kõige›, kogu ‹—›
◊ kaikki potilaat paranivat kõik ravialused said terveks (paranesid); kaikki miehet kannelle! kõik mehed tekile!; kaikki kolme tytärtä kõik kolm tütart; hän teki kaikki työt ta tegi kõiki töid, ta sai iga tööga hakkama; kaikin keinoin igal viisil, kõigi vahenditega; kaiket päivät päevad läbi; kaikissa suhteissa igas suhtes; kaikin puolin igati, igas suhtes; kaikkien aikojen paras jalkapalloilija kõigi aegade parim jalgpallur; kaikin mokomin ks. mokoma; he lähtivät kaikki mukaan nad tulid kõik kaasa; kaikkien kuullen kõigi (kõikide) kuuldes; heidän kaikkien yhteinen omaisuus nende kõigi ühisomand; meidän kaikkien ystävä meie kõigi sõber; olla kaikille mieliksi kõigile (kõikide) meele järele olla; aivan kaikki viimane kui üks, kõik ühegi erandita; siihen eivät kaikki pysty kõik ei suuda seda, kõik ei ole selleks võimelised (suutelised); hänellä on autot ja kaikki temal on autod ja puha
2 (adjektiivisesti: koko, täysi) kogu ‹—›, kõik ‹kõige›
◊ kaikki omaisuus kogu vara; kaikki kunnia hänelle kogu au temale; hän ansaitsee kaiken kunnioituksemme ta on meie igakülgse lugupidamise ära teeninud; hän rakasti kaikkea kaunista ta armastas kõike ilusat; kaikin voimin kõigest jõust; kaikesta sydämestä kogu südamest; kaikessa kiireessä suure kiiruga; rikos paljastui kaikessa kammottavuudessaan kuritegu tuli ilmsiks kogu oma jubeduses; kaiken todennäköisyyden mukaan suure tõenäosusega; kaikkea muuta kuin helppoa kõike muud kui kerge; kaiken aikaa kogu aeg, vahet pidamata; kaiken päivää kogu (terve) päeva, päev läbi
3 (substantiivisesti, yks.) kõik ‹kõige›
◊ kaikki muuttuu kõik muutub; kaikki paloi maan tasalle kõik põles maani maha; kaikki [on] hyvin kõik on hästi; kaikki tai ei mitään kõik või mitte midagi; siinä kaikki see ongi kõik; (ark.) kogu lugu; hänellä on kaikkea tal on kõike (kõik olemas); hän tietää kaiken ta teab kõik (kõike); kaikkeen tottuu kõigega harjub; teen kaikkeni teen omalt poolt kõik; teen kõik, mis võimalik; teen, mis suudan; työ oli hänen kaikkensa töö oli talle kõik; perheen kaikki kaikessa perekonnale kõige tähtsam; kaiken lisäksi lisaks kõigele, peale kõige muu; ennen kaikkea eelkõige; kaiken varalta igaks juhuks; kesken kaiken ootamatult; kesken kaiken: mitä Ullalle kuuluu? muide (muuseas): kuidas Ullal läheb?; lähdemme yhtä kaikki läheme igal juhul (kõigest hoolimata)
4 (iron.) kaikki tässä esiintyvätkin asiantuntijoina siin on igaüks kah asjatundja; kaikkea sitä kuulee! kõike peab ka kuulma!, mida kõike veel ei kuule!; kaikkea vielä! see veel puudus!, ära jama!; kaiken maailman romua igasugust rämpsu

katsoa 52
1 vaadata, vaadelda, silmitseda; vahtida
◊ katsoa jotakuta silmiin kellelegi silma vaadata; katsoa televisiota televiisorit vaadata; katsoa kelloa kella vaadata; hän katsoi koko elokuvan ta vaatas terve filmi ära; katsoa peiliin peeglisse vaadata; katsoa ikkunasta ulos aknast välja vaadata; tule katsomaan! tule vaatama!; kaupunki ilmasta katsottuna linn õhust nähtuna; katsoa vihaisesti vihaselt vaadata; katsoa tarkasti teraselt vaadata; katsoa pitkään uurivalt vaadata, mitte just hea pilguga vaadata; katsomisen arvoinen vaatamist väärt
◊  (kuv.) katsoa jotakin suopeasti millegi peale heatahtlikult vaadata; katsoa valoisin mielin tulevaisuuteen rõõmsalt tulevikku vaadata; katsoa jotakin karsaasti millegi peale viltu vaadata; katsoa totuutta suoraan silmiin tõele otse näkku vaadata; katsoa jotakin läpi sormien millelegi läbi sõrmede vaadata; katsoa eteensä enda ette vahtida; katsoa johonkuhun ylöspäin kellelegi alt üles vaadata; onnettomuus ei katso hetkeä õnnetus ei vali silmapilku
◊  (ark.) hän katsoi päältä, kun toiset ahkeroivat ta vaatas pealt, kui teised askeldasid
2 (käydä tervehtimässä) külastada; külas käia {jotakuta kellelgi, kellegi juures} ; vaatamas käia
◊ täällä ei kukaan käy katsomassa siin ei käi keegi vaatamas (külas)
3 (etsiä, hakea) {kusagilt} järele vaadata; (valikoida) välja vaadata
◊ katsoa tietosanakirjasta entsüklopeediast järele vaadata; hän kävi katsomassa itselleen uutta takkia ta käis endale uut mantlit vaatamas; katsoa sopiva tontti sobivat krunti välja vaadata; hänellä on jo morsian katsottuna tal on pruut juba valmis vaadatud
4 (pitää silmällä) hoida, {kellegi} järele vaadata, jälgida; (huolehtia) hooldada
◊ katsoa lapsia laste järele vaadata; katso, että kaikki on kunnossa vaadata, et kõik oleks korras, vaadata, kas kõik on korras; katsoa omaa etuaan oma kasu silmas pidada; katsoa jonkun parasta kellelegi kõige paremat soovida; katsoa jonkun perään kellegi eest hoolitseda, kedagi põetada (hooldada); katsokin, ettet myöhästy! vaata, et sa hiljaks ei jää!; parempi katsoa kuin katua parem karta kui kahetseda
5 (tarkkailla, tarkastella) katsotaan nyt, miten tässä käy vaatame nüüd, kuidas läheb; en tiedä vielä, katsotaan sitten huomenna ma ei tea veel, eks vaatame homme; katson, mitä voin tehdä vaatan, mida ma saan teha; tarkemmin katsottuna asia onkin näin hoolsamalt vaadates on asi hoopiski nii; käytännöllisesti katsoen praktiliselt, tegelikult; sairas voi olosuhteisiin katsoen hyvin olukorda arvestades tunneb haige end hästi; niin luulisi puusta katsoen kõrvalt vaadates võiks arvata, et ongi nii; johonkin katsomatta millegi peale vaatmata, millestki hoolimata
6 (olla jotakin mieltä) arvata; (pitää jonakin) millekski pidada
◊ katson, että olet väärässä arvan, et sa eksid; oikeus katsoo kohtuulliseksi kohus peab õiglaseks; hän katsoi parhaaksi lähteä ta pidas paremaks lahkuda; hakija on katsottu päteväksi taotleja on arvatud kompetentseks; tapaus voidaan katsoa onnettomuudeksi juhtumit võib pidada õnnetuseks; katsoa jokin tarpeelliseksi midagi vajalikuks pidada, midagi tarvilikuks arvata; katsoa asiakseen tehdä jotakin pidada oma kohuseks midagi teha
◊  tarpeelliseksi katsottu selvitys tarvilikuks peetud uurimine
7 (ottaa selville) katsotaan, kuka on paras vaatame, kes on kõige parem; katsotaan kortilla, kuka tiskaa võtame loosi, kes peseb nõud
8 (huudahduksissa) katso nyt, mitä olet tehnyt! vaata nüüd, mis sa oled teinud!; katsokaahan, asia on niin, että — vaadake, asi on nii, et —; (ylät.) ja katso, kaikki olikin unta ja näe, kõik oli hoopis unenägu

koti·väki 7*D kodu·rahvas, kodused
◊ miten kotiväki voi? kuidas kodurahval läheb?; kerro terveisiä kotiväelle! vii kodustele tervisi!

kuulua 52
1 kuuldav olla, kosta
◊ puhelu kuului huonosti kõne kuuldavus oli halb; ovi kuului käyvän oli kuulda, et uks käis
2 (asioiden tietoon tulosta) anna kuulua, mitä tiedät! lase kuulda, mida sa tead!; hänestä ei ole kuulunut mitään temast ei ole midagi kuulda olnud; asia kuuluu olevan niin asi kuulukse olevat niimoodi, kuulu järgi on asi niiviisi; kuuluu huhuja kuulujutud käivad, liigub kuulujutte; hän kuuluu palanneen ta kuulukse olevat naasnud; on kuulda, et ta on tagasi tulnud; mitä [sinulle] kuuluu? mis [sul] uudist on?, kuidas läheb?, mis kuulukse?; mitä kaupunkiin kuuluu? mis linnas uudist?; hyvää kuuluu on häid uudiseid, läheb hästi; apua ei ole kuulunut abist pole midagi kuulda olnud; häntä ei näy eikä kuulu teda pole näha ega kuulda, ta ei ole [välja] ilmunud
3 (sanamuodosta) kõlada; (ark.) käia
◊ vastaus kuuluu seuraavasti vastus on järgmine (selline)
4a (omistussuhteesta) kuuluda, kellegi oma olla; (olla jonkun asiana) kellegi asi olla
◊ hänelle kuuluva osa temale kuuluv osa; päätöksenteko kuuluu eduskunnalle otsustamine on parlamendi kohustus; kunnia sille, jolle kunnia kuuluu au sellele, kes au väärib
◊  (erik.) se ei kuulu minulle see ei ole minu asi; mitä se sinulle (sinuun) kuuluu! mis see sinu asi (mure) on!, mis sul sellega asja on!
4b (olla osana, jäsenenä) kuuluda, liikmeks olla; (kuulua yhteen) kokku kuuluda
◊ kuulua yhdistykseen seltsi kuuluda, seltsi liige olla; he kuuluvat toisilleen nad kuuluvad teineteisele; perheeseen kuuluu kolme lasta perekonda kuulub kolm last; kirjelmä siihen kuuluvine liitteineen memorandum (ettekanne) koos juurdekuuluvate lisadega; kuulua asiaan asja juurde kuuluda; aamiainen kuuluu hintaan hommikusöök kuulub hinna sisse
◊  (erik.) antaa jollekulle mitä kuuluu [ja kuka käski] kellelegi teada anda, mis temast arvatakse; kellelegi karmi tõtt näkku öelda
5 (täytyy, tulee) sinun kuuluu tehdä se sa pead seda tegema, sinu kohus on seda teha; autossa kuuluu olla varoituskolmio autos peab olema ohukolmnurk

maa 18
1 (maapallo) maa
◊ aurinko, maa ja kuu päike, maa ja kuu
◊  (täht.) Kuu kiertää Maata Kuu tiirleb ümber Maa
2a (vars. heng. [näkyvä] maailma, maanpiiri) maa, maa·ilm
◊ mennä maan ääriin asti maailma lõpuni minna; rauha maassa rahu maa peal
◊  (Raam.) alussa loi Jumala taivaan ja maan alguses lõi Jumal taeva ja maa; tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa Sinu tahtmine sündigu nagu taevas, nõnda ka maa peal
2b (ark. ilmausta vahvistavana) maan mainio (ark.) ilmatu kuulus, ilmatuma kuulus, ilmama[a] kuulus; pelkäsin niin maan mahdottomasti ma kartsin nii hirmsasti; [minua] suututti niin maan perusteellisesti olin hirmus vihane
3a (maapallon pinnasta, maan pinnasta) maa, maa·pind ‹pinna›
◊ maa paljastuu lumen alta maa (maapind) paljastub lume alt; maa vihertää maa haljendab; maan pinnalla maa pinnal, maa peal; korkealla maan yläpuolella kõrgel maa kohal; kaupunki hävitettiin maan tasalle linn tehti maatasa; vetää jotakin maata pitkin midagi maad mööda vedada; nukkua paljaalla maalla palja maa peal (paljal maal) magada; hän käveli katse maahan luotuna ta käis, pilk maha löödud; maahan! pikali!; (koiralle) maha!
◊  (sot.slg. heittäytyä maahan) mennä (lyödä) maihin pikali heita (viskuda)
3b (kuv.) puolue toimii maan alla partei tegutseb põranda all; maa alkaa polttaa jalkojen alla maa läheb jalg[ad]e all tuliseks; olisin halunnut vajota maan alle oleksin tahtnud maa alla vajuda; hän on suurin roisto, mitä maa päällään kantaa ta on suurim lurjus maa peal; hänellä on aina jalat tukevasti maassa ta seisab alati kahe jalaga maa peal; olla irti maasta fantaasiamaailmas elada; pilvedel hõljuda; eluvõõras olla; olla mieli maassa halvas tujus olla, tujutu (tujust ära) olla; (slg.) olla siipi maassa kurb (masendatud) olla; aurinko laskee mailleen päike loojub (läheb looja); miten maa makaa? kuidas läheb?; luvata maat ja taivaat piimajõgesid ja pudrumägesid tõotada; ylistää jotakuta maasta taivaaseen kedagi [maast] taevani ülistada; puhuttiin kaikista asioista maan ja taivaan välillä räägiti kõigist asjadest maa ja taeva vahel; armeija syntyi kuin maasta polkaisten armee tekkis (kogunes) kiiresti nagu iseenesest (nagu tühjast); armee sündis nagu võluvitsa väel; maasta se pienikin ponnistaa igaüks teeb oma võimete järgi; on väike, aga tubli
◊  (ark.) olla käsi maassa maani täis olla, purupurjus olla, olla täis nagu tinavile, olla täis et käsi maas
3c (ilman t. veden vastakohtana) maa; (veden vastakohtana) mais·maa, kuiv maa, kõva maa (kõnek)
◊ taistelut maalla, merellä ja ilmassa võitlused maal, merel ja õhus; vesitse tai maata myöten vett või maad mööda, vee- või maateed mööda, vesitsi või maitsi; vetää vene maalle paati kaldale (rannale) tõmmata; (kuv.) olla kuin kala kuivalla maalla olla nagu kala kuival maal; meidät laskettiin maihin meid lasti maale; nousta maihin maale minna; uida maihin maale (rannale, kaldale) ujuda; osa laivan miehistöstä oli maissa osa laeva meeskonnast oli maal; laiva laski maihin laev randus
4a (maaperä, maapohja) maa; muld; pinnas
◊ maa oli roudassa vielä kesäkuussa maa (pinnas) oli jäätunud veel juunikuus; vesi imeytyy maahan vesi imbub maasse; hedelmällistä ja ravinteikasta maata viljakas ja toitaineterikas muld (maa, pinnas); viljellä maata maad harida; nostaa perunoita maasta kartuleid [üles] võtta
4b (kuv.) hän katosi kuin maan nielemänä ta kadus nagu maa alla; kaivaa maata jonkun jalkojen alta kellegi jalgealust õõnestada; hän kaivoi maata jalkojensa alta ta saagis oksa, millel ise istus; (ylät.) kätkeä (laskea) joku maan poveen kedagi [maa]mulda sängitada
5 (aineennimenä) muld
◊ täyttää jokin maalla midagi mullaga täita; maasta tehty valli mullast tehtud (kuhjatud) vall; muuttua maaksi mullaks muutuda
◊  (kuv.) sanoma lankesi hyvään maahan sõnum langes vastuvõtlikule pinnasele
6 (maastosta) maa
◊ tasaista ja kivikkoista maata sile (tasane) ja kivine maa; alavilla mailla hallanvaara madalatel maadel on hallaoht
7a (alueesta omistusoikeuden kohteena) maa; (viljelysmaa) [ülesharitud] maa, [põllu·]maa; (tilukset) valdused
◊ nämä ovat valtion omistamia maita need on riigi maad (valdused), need maad kuuluvad riigile; Paavolan talon maita Paavola talu maad; ostaa lisää maata maad juurde osta; maan jakaminen maa jagamine; tontti on kaupungin maalla [see] krunt on (asub) linnale kuuluval maal (linnamaal); ei-kenenkään-maa eikellegimaa
7b (mon seutu, tienoo) kierrellä maita [ja] mantereita maailmas palju ringi rännata; paras hotelli näillä main selle kandi parim hotell; lähteä muille maille työn hakuun mujale tööd otsima minna; häntä ei näkynyt mailla eikä halmeilla teda ei olnud kusagil näha
8a (valtakunta, valtio) maa, riik
◊ Euroopan maat Euroopa riigid; Välimeren maat Vahemeremaad; maamme historia meie maa ajalugu; palvella ja puolustaa maataan oma maad (riiki) teenida ja kaitsta; kautta maan tunnettu tuntud üle kogu maa; muuttaa maasta emigreerida, välja rännata; tuoda tavaraa maahan kaupa sisse vedada, kaupa importida; viedä tavaraa maasta kaupa välja vedada, kaupa eksportida; matkustaa vieraisiin maihin teistesse maadesse sõita; Pyhä maa Püha maa; Luvattu maa Tõotatud maa
◊  (sananp.) maassa maan tavalla [tai maasta pois] igal maal selle maa kombe järgi [või maalt välja]
◊  (kuv.) Amerikka on yksityisen yritteliäisyyden luvattu maa Ameerika on eraettevõtluse tõotatud maa; onnen maa õnnemaa; olla unten mailla (nukkua) magada
9a (korttip.) mast
9b (kuv.) hän on toista maata kuin muut ta erineb teistest, ta on teistsugune kui teised; kaikki he ovat samaa maata nad kõik on ühesugused (ühte mesti), nad on kõik nagu ühe vitsaga löödud
10 (paikan adverbiaalina) maalla syntynyt maal sündinud; muuttaa maalta kaupunkiin kolida maalt linna; viettää lomansa maalla puhkust maal veeta
◊  (ark.) oltiin viikonloppu meidän maalla olime nädalalõpu meie juures maal
11 (ajan adverbiaalina) kello yhdeksän maissa kella üheksa paiku (ringis), üheksa ümber, umbes üheksa; joulun maissa jõulu paiku; niillä main selle ümber, umbes nii; viisisataa henkeä tai niillä main viissada inimest või umbes nii, umbes viiesaja inimese ringis

mennä 67
1a minna; (ajoneuvolla) sõita; (poistua) ära minna, lahkuda; (lähteä) minema hakata, teele asuda; (ark.) jalga lasta
◊ mennä ulos välja minna, väljuda; mennä kotiin koju minna; mennä kävelylle jalutama minna; mennä käymään kaupassa poodi minna; poes käia; mennä maalle maale minna (sõita); mennään maata lähme magama; heidame magama; Tampereelle menevä juna Tamperesse minev rong; mene pois täältä! mine siit ära!, kao siit!; (ark.) lase jalga!, aura ära!, tõmba uttu!; mennä tiehensä lahkuda; ära minna; oma teed minna; tikku meni kynteni alle mul läks pind küüne alla ks. myös menevä, mennessä, mennyt
1b (erik. kuolemisesta) mennä manalle manalasse minna, teise ilma minna
1c (ryhtyä, ruveta tekemään jotakin) mennä apulaiseksi kauppaan kauplusesse müüjaks minna; mennä kouluun kooli minna; mennä kihloihin kihluda; mennä naimisiin abielluda; (miehestä) naist võtta; (naisesta) mehele minna; työläiset menivät lakkoon töölised hakkasid streikima; töölised alustasid streiki; mennä takaukseen jostakin {midagi} tagada; {midagi} garanteerida; {millegi eest} vastutada; {millelegi} garantiid anda
◊  (arvostelua tms. ilmaisemassa) mitäs menit valehtelemaan? oli sul siis vaja valetada!; miks sa siis valetasid?; on vaikea mennä sanomaan mitään varmaa on raske öelda midagi [täiesti] kindlat
1d (kuv.) mennä suoraan asiaan kohe (otse) asja juurde asuda; mennä henkilökohtaisuuksiin isiklikuks minna; liiallisuuteen menevä tarkkuus liialdusse kalduv (liialdatud, liialduslik) täpsus; sanoma meni perille sõnum jõudis pärale, sõnumist saadi aru; työ on mennyt eteenpäin töö on edenenud; ehdotus meni läpi ettepanek läks läbi (võeti vastu); mennä päähän pähe hakata; mikä sinuun on mennyt? mis sul viga on?; mis sinuga lahti on?; yleisöön menevä näytelmä publikule meeldiv näidend; näidend, millel on publikumenu; mennä itseensä enese kallal juurelda; pitkälle menevä kaugele minev
2a (yl. liikkeestä) ihmisiä tuli ja meni inimesed tulid ja läksid; viedä jotakin mennessään midagi endaga kaasa viia; anna mennä vain (tee se) tee aga, tee seda, las käia!; (jatka vain samaan tyyliin) lase aga samamoodi edasi, las käia endist viisi, jätka samas vaimus; mennään bussilla lähme (sõidame) bussiga; juna meni ohitse rong läks (sõitis) mööda; bussi meni viisi minuuttia sitten buss läks (sõitis) ära viie minuti eest; mennä polkkaa polkat tantsida ks. myös kävellä, juosta, lentää, ajaa
2b (mennen tullen) kuljimme jalan mennen tullen me läksime sinna ja tulime [ka] tagasi jala
◊  (kuv.) joukkue voitti mennen tullen meeskond võitis nagu muuseas (nagu möödaminnes), meeskond võitis nagu nalja
2c (mene ja tiedä) mene [ja] tiedä näin oli parasta ehk (võib-olla) nii oligi kõige parem; mene ja tiedä kuinka tässä käy mine tea, kuidas [siin] kõik läheb, näis, kuidas [siin] kõik läheb; "Miksi hän sen teki?" — "Mene ja tiedä." "Miks ta tegi seda?" — "Kes teab."
2d (olla esitettävänä) elokuva menee jo neljättä viikkoa film jookseb juba neljandat nädalat
2e (sujua, onnistua, menestyä) koe meni häneltä huonosti eksam läks tal halvasti; hyvin menevä liikeyritys hästi edenev äriettevõte; yritys menee hyvin ettevõttel läheb hästi, ettevõte edeneb; minulla menee hyvin mul läheb hästi
◊  (ark.) hänellä menee lujaa ta jõuab elus hästi edasi; ta läheb täie hooga ülesmäge; "Miten menee?" — "Siinähän tuo menee." "Kuidas läheb?" — "Läheb kah kuidagimoodi." ("Mis seal ikka.", "Keskeltläbi.", "Pole mõtet nuriseda.")
2f (sopia) sobida, passida; (soveltua, käydä) käia, kõlvata, sobida; (kelvata, menetellä) kõlvata
◊ ruokajuomana menee vesikin lauajoogiks sobib (käib) ka vesi; toidu kõrvale sobib (passib) ka vett juua; mennä kaupaksi [hästi] müügiks minna, müübida, nõutav olla; mennä täydestä täisväärtuslik olla, kõlblik (sobiv) olla, täie ette minna, asja ära ajada; juttuni meni häneen täydestä ta jäi mu juttu täielikult uskuma; mennä mukiin rahuldav (vastuvõetav, sobiv, kõlblik) olla
3 (hävitä, kadota) kaduda; (kuv.) haihtuda; (kulua, huveta) kuluda, minna; (vähentyä) väheneda, kahaneda; (ajasta) (loppua) mööduda, mööda minna; läbi (mööda) saada
◊ rahani menivät sen sileän tien mu raha läks kõige liha teed; mu raha lendas tuulde; minulta oli mennä henki ma pidin surma saama (elu jätma, hinge heitma); häneltä meni hermot ta kaotas närvid; ta närvid ütlesid üles; vihastus meni ohi viha läks üle, viha(hoog) haihtus; voitto meni Ruotsiin võit läks Rootsile; talo meni pilkkahintaan maja müüdi võileivahinna eest; maja müüdi (anti ära) poolmuidu; taikinaan meni kilo jauhoja taignasse läks kilo jahu; mennä vähiin väheneda, kahaneda, kokku kuivada; kaikki on mennyttä kõik on läinud (kadunud, otsas, läbi); lisätuloista meni yli puolet veroihin lisasissetulekutest (lisatuludest) läks üle poole maksudeks; jostakin menevä maksu millegi eest nõutav maks; aika meni kuin siivillä aeg läks (möödus) nagu linnutiivul; työhön meni paljon aikaa töö peale läks (kulus) palju aega; meni pari päivää läks mööda (möödus) paar päeva; menikö teillä myöhään? kas jäite hilja peale?; talven mentyä pärast talve, kui talv oli läinud (möödunud)
◊  (panna menemään, tuhlata, hävittää) panna menemään omaisuutensa oma varandust (vara) ära kulutada (ära raisata, hakkama panna); heittää menemään minema visata
◊  (kuolla, saada surmansa) hyökkäyksessä meni puolet miehistä rünnakus kaotati pooled meestest; rünnakus langesid pooled meestest; minulta meni hyvä ystävä ma kaotasin hea sõbra, ma jäin ilma heast sõbrast
4 (muuttua joksikin, joutua johonkin tilaan) minna, muutuda
◊ mennä noloksi ks. nolostua; mennä kalpeaksi kahvatada, kahvatuda, kahvatuks minna; mennä tainnoksiin minestada, meelemärkust kaotada; mennä sekaisin segi minna, segamini minna; suu meni hymyyn suu tõmbus (läks, lõi, vedas, venis) naerule; taivas meni pilveen taevas tõmbus (läks) pilve; kauppa menee kiinni kuudelta kauplus suletakse kell kuus, pood pannakse kinni kell kuus; nivel meni sijoiltaan liiges läks paigast ära, liiges nihestus
◊  (ark.) työ meni uusiksi töö tuli uuesti teha
5 (kulkea, käydä, suuntautua, ulottua) minna, suunduda; ulatuda; (johtaa) viia
◊ Turkuun menevä tie Turgu viiv tee, Turu tee; tämä tie menee Turkuun see tee viib Turgu, seda teed mööda pääseb (saab) Turgu; tästä menee ovi eteiseen siit läheb uks esikusse, see uks viib esikusse, siit uksest pääseb esikusse; syvälle menevä halkeama sügavale ulatuv lõhe (pragu)
6 (mahtua, sopia) mahtuda, minna; (sisään) sisse mahtuda (minna)
◊ piano ei mennyt ovesta klaver ei mahtunud uksest sisse; tulppa menee tarkasti aukkoon punn (kork) läheb täpselt auku; kengät eivät tahdo mennä jalkaan kingad ei taha jalga mahtuda, kingad ei lähe jalga
◊  (jonkin (jonkun) mentävä) sormen mentävä aukko auk, kuhu sõrm sisse mahub (läheb); miehen mentävä aukko auk, kust mees läbi mahub; (ryömien) auk, kust mees võib läbi roomata
◊  (kuv.) päähäni ei mene, että — mu pähe ei mahu see, et —; mu pea ei võta seda [vastu], et —
◊  (sopia määränsä puolesta) astiaan menee litra vettä anumasse mahub (läheb) liiter vett; kaksi menee kuuteen kolme kertaa kaks läheb kuuesse (kuude) kolm korda; kuus jagatud kahega on kolm

miten
1 kuidas, kuis (kõnek); (millä tavalla) mil viisil, mis·moodi
◊ miten matka onnistui? kuidas reis läks?; (ark.) miten menee? kuidas [elu] läheb?; kuidas käbarad käivad? (kõnek); kerro, miten asiat oikein ovat räägi, kuidas asjalood õieti on; miten ihmeessä sinä onnistuit! kuidas see sul küll õnnestus (korda läks)!; miten ollakaan auto pysähtyi ühtäkki jäi auto seisma; aga siis, ole lahke, jäi auto seisma; aga siis, ennäe, jäi auto seisma; aga siis, vaat kus lugu, jäi auto seisma; miten saatoittekin! kuidas te [ometi] võisite!; hänhän on sinua nuorempi, vai miten? ta on sinust noorem, või kuidas?; ta on sinust noorem, eks ole (eks ju)?
2 (relatiivisena) sen mukaan, miten päätämme selle järgi, kuidas otsustame; nii nagu otsustame; kukin voi tehdä miten haluaa igaüks võib teha nii, kuidas tahab; igaüks võib teha oma tahtmise järgi; oli miten oli oli kuidas oli, oli mis oli; tee miten haluat tee nii nagu tahad (soovid)
3 (indefiniittisenä) saat tehdä miten hyvänsä võid teha nii nagu soovid; võid teha oma tahtmise järgi; võid teha ükskõik kuidas; he menettelivät miten milloinkin nad tegutsesid iga kord isemoodi; nad tegutsesid kord nii, kord naa; hän ei tullut, vaikka miten olisi houkutellut ta ei tulnud, kuidas ka ei oleks meelitatud (ahvatletud)
4 (määrästä t. ominaisuuden asteesta) kui; (niin kuin) nii kui
◊ miten suuri? kui suur?; miten kauan viivyt? kui kaua sa ära oled?; ota miten paljon haluat võta nii palju kui tahad; miten usein tahansa kui sageli (tihti) tahes; ükskõik kui sageli (tihti); vaikka miten monta kertaa ükskõik kui palju kordi; kui palju kordi tahes (iganes); voi, miten mukavaa! ah, kui meeldiv (kena, mõnus, armas)!; miten [paljon] hän ikävöikään kotiin! kuidas ta küll igatses koju!
5 (miksi) miten sinä nyt noin erehdyit? kuidas (mismoodi) sa küll seekord nii eksisid (mööda panid)?; miten sinä vielä täällä olet? miks (mispärast) sina veel siin oled?; "Etkö voi hyvin?" — "miten niin?" "On sul halb olla?" — "Miks sa nii arvad?"
6 (että t. kun) kuulin, miten tuuli vinkui kuulsin, kuidas tuul ulus; kuulsin tuule ulgumist

mitä
1 (superlatiivin yhteydessä) mitä tärkein kysymys väga (eriti, erakordselt) tähtis küsimus; hän saavutti mitä merkittävimmän tuloksen ta saavutas väga tähelepanuväärse tulemuse; mitä pikimmin nii kiiresti kui vähegi võimalik, nii pea kui võimalik, võimalikult pea; mitä ankarimmin kielletty rangelt keelatud
2 (komparatiivin yhteydessä) mitä — sitä (sen) mida — seda; mitä vanhempi, sitä viisaampi mida vanem, seda targem; mitä enemmän väkeä, sen (sitä) parempi mida rohkem rahvast, seda parem; hän vain heikkeni, mitä pitemmälle aika kului mida rohkem aeg edasi läks, seda nõrgemaks ta jäi; aja jooksul jäi ta järjest nõrgemaks
3 (keskustelussa)
3a (kys.) anteeksi, mitä [sanoitte]? vabandust, mis te ütlesite?; vabandust, ma ei kuulnud hästi?; kuidas, palun?
◊  (ark.) mitä? mis?; kuidas?
3b (myönnyttelevissä kysymyksissä) nerokasta, vai mitä? geniaalne, kas pole!; geniaalne, eks ole?
3c (tervehdyksissä ja vastauksissa niihin) hei, mitä kuuluu? tere, mis uudist?; hei, kuidas läheb?; mitäpä tässä mitte midagi erilist; läheb ka; pole viga; kõik on kombes (kõnek); mitäs mies? mis uudist?; kuidas läheb?
3d (hämmästystä t. närkästystä ilmaistaessa) mitä ihmettä ole lahke!; vaat kus lugu!; tohoh!; säh sulle!; mitä se sinulle kuuluu! mis see sinu asi on!; sul pole sellega mingit pistmist!; mitä sitten? ja mis siis?; [no] mis siis sellest?
◊  (ark. miksi) mitä sinä tönit? mis sa tõukled?; no mitä sinä siinä, mene pois! mis sina siin teed, mine ära!; mis sul siin asja, tee et sa kaod!; mitäs et pitänyt puoliasi miks sa siis enda eest ei seisnud
3e (alistuvan t. vähättelevän sävyisissä kommenteissa) mitäpä minä sille mahdan mis nüüd mina selle vastu saan; mis mina [siin] teha saan
◊  (ark.) mitäs sitä nyt meikäläinen siitä tietää mis nüüd mina sellest tean; kust minusugune selliseid asju teab; mitäpä minusta mis nüüd minust; oh mis nüüd mina ks. myös mikä

murehtia 61*F
1 (olla murheissaan) muretseda {jotakin millegi pärast} ; mures olla {jotakin millegi pärast} ; muret tunda {jotakin millegi pärast} ; (surra poismennyttä) [taga] leinata; (muuta) kurvastada {jotakin millegi üle, pärast} ; kurb olla {jotakin millegi üle, pärast} ; südant valutada {jotakin millegi, kellegi pärast}
◊ murehtia menneitä olnu pärast muretseda; murehtia kuollutta puolisoaan oma kadunud (lahkunud, surnud) abikaasat taga leinata
2 (olla huolissaan, huolehtia) muretseda {jotakin millegi, kellegi pärast} ; muret tunda (kanda) {jotakin millegi, kellegi pärast} ; mures (hooles) olla {jotakin millegi, kellegi pärast} ; murelik (rahutu) olla {jotakin millegi, kellegi pärast}
◊ murehtia jonkun puolesta kellegi pärast muretseda (mures olla); hän ei murehtinut sitä, miten toisten käy ta ei muretsenud selle pärast, kuidas teistel läheb; ta ei hoolinud sellest, kuidas teistel läheb
◊  (Raam.) älkää mistään murehtiko ärge muretsege ühtigi
3 (pitää huolta jostakin) {millegi, kellegi eest} hoolitseda, {millegi, kellegi eest} hoolt kanda; (hoitaa jokin asia) toimetada, õiendada, korda ajada; (huolehtia) {kellegi, millegi eest} hoolt kanda; {kellegi} järele vaadata, {kellelgi} silma peal hoida (piltl)

pyyhkiä 61*D
1 pühkida; üle tõmmata; (puhdistaa myös) puhastada
◊ pyyhkiä pölyt huonekaluista mööblilt tolmu ära pühkida; pyyhkiä jokin puhtaaksi midagi puhtaks pühkida, midagi ära puhastada; pyyhkiä nenänsä (nenäänsä) nenäliinaan oma nina taskurätikuga pühkida; pyyhkiä jalkansa mattoon oma jalgu matil ära pühkida; pyyhkiä hikeä otsaltaan higi laubalt ära pühkida
◊  (kuv.) tuuli on pyyhkinyt kadut puhtaiksi tuul on tänavad puhtaks pühkinud; väsymys oli kuin pois pyyhitty väsimus oli kui ära pühitud; pyyhin koko asian mielestäni ma pühkisin kõik [selle] oma mälust; konekiväärisuihku pyyhki yli rakennuksen kuulipildujavalang pühkis üle hoone
2 (poistaa tekstiä tms.) kustutada; üle kriipsutada
◊ pyyhkiä jonkun nimi luettelosta kellegi nime nimekirjast kustutada; tarpeeton pyyhitään yli mittevajalik tõmmatakse maha; pyyhi pois koko lause kustuta terve lause ära; pyyhkiä pois vanha äänite nauhasta vana helisalvestist lindilt ära kustutada
3 (kuv. viilettää, kiitää)
◊ pyyhkiä pakoon plehku pista, pakku joosta
4 (ark.) miten pyyhkii? kuidas läheb?, kuidas käsi käib?; hänellä pyyhkii hyvin tal läheb hästi; se pyyhkii yli [hilseen] see käib üle mõistuse

saman·tekevä 10 üks·kõik ‹—›, üks·puha; üksta[s]·kõik ‹—› (kõnek) üksta[s]·puha (kõnek) üksta·kama ‹—› (kõnek) kama kaks (kõnek); (merkityksetön) tähtsusetu, tühine, eba·oluline
◊ on samantekevää, miten minun käy on ükskõik, kuidas mul läheb; ükspuha, kuidas mul läheb; se on samantekevää see on ükskõik, see on ükspuha; sel pole [mingit] tähtsust; see pole tähtis; üks [ta] kama [kõik] (kõnek); samantekevää, tuletko vai et ükskõik (ükspuha), kas tuled või mitte; hän on minulle samantekevä ta on mulle ükskõik; olen tema vastu (suhtes) ükskõikne

se 0 (sen, sitä; vastaava mon, pron.: ne)
1 see
◊ tyydyn siihen olen sellega rahul; rahuldun sellega; luotan siihen ma usaldan seda; ma usun seda; ma loodan selle peale; en aio lisätä siihen mitään ma ei kavatse sellele enam midagi lisada
◊  (puhetilanteessa viittaamassa johonkin, joka on lähellä kuulijaa) mikä se on? mis see on?; älä ota sitä, se on minun ära seda võta, see on minu oma; voi, kuinka sillä on pitkä häntä oh, kui pikk saba tal (sel) on
◊  (toistettuna painokkaasti tähdentävissä ilmauksissa) se oli oikein se see oli päris (jumala) õige; see oli õige mis õige; "Mutta sehän on mahdotonta." — "Sepä se." "Aga see on ju võimatu." — "On jah." ("Muidugi." — "Just nimelt."); "Mutta kun hän ei tahdo." — "Sepä se." "Aga tema ei taha." — "Ei taha jah." ("Nii see on jah." — "See'p see on.")
◊  (ark. henkilöstä) se sanoi, että kyllä asia hoituu ta ütles, et küll [see] asi saab korda
2 (viittaamassa edellä mainittuun; osoittavasti)
◊ mikä sen pojan nimi on? mis selle poisi nimi on?
◊  (viittaamassa johonkin yleisesti tunnettuun) tuo on se kuuluisa laulaja too [seal] on see kuulus laulja; tapasin tänään sen uuden naapurin kohtasin täna seda uut naabrit; se rakkaus, se rakkaus [ah,] see armastus, see armastus
◊  (raskaana olemisesta) tyttö on nyt siinä tilassa tüdruk on nüüd sedasi; tüdruk on nüüd sedapsi (kõnek)
◊ sain kirjeesi, ja se ilahdutti minua sain sinult kirja ja see rõõmustas mind; mitä sillä tarkoitetaan? mida sellega (selle all) mõeldakse?; sen kokoinen talo sellise suurusega maja, nii suur maja; sen hintainen kirja sellehinnaline raamat, selle hinnaga raamat; (niin kallis) nii kallis raamat; (niin halpa) nii odav raamat; tämä ei saa toistua, muista se! et see oleks viimane kord, pea see meeles!; "Emme pääse tulemaan." — "Sepä ikävää." "Meil pole võimalik tulla." — "Küll on kahju." ("Sellest on kahju."); no niin, se siitä noh, niipalju siis selle kohta; nii, sellest me enam ei räägi; no nii, see on korras!; hän ei ole ahkera, kaukana siitä virk ta ei ole, kaugel sellest; väittivät, että tämä laukku on nahkaa, mutta sitä se ei ole nad ütlesid, et see kott on nahast tehtud, aga ega ei ole küll; nad ütlesid, et see on nahast kott, aga see ei vasta tõele
◊  (vastasyntyneestä) onko se tyttö vai poika? on ta (see) tüdruk või poiss?
◊  (viittaamassa johonkin jäljessä ilmaistavaan) se on hyvin kiltti tämä meidän koira see meie koer on väga hea koer; semmoistahan se on köyhän elämä selline see vaese inimese elu on; mikä se sellainen laite on? mis riist (asjapuu) see sihuke on?
◊  (vahvistussanana) sinä se vain nuorrut sina lähed muudkui nooremaks; laivasto ei sekään — isegi laevastik ei —, ka laevastik ei —; se se olikin pahinta see just oligi kõige halvem; kuka se sieltä tulee? kes see sealt tuleb?; kesse sealt tuleb? (kõnek); sinä sitä olet mennyt naimisiin sina olevat abiellunud; (miehestä) sina olevat naise võtnud; (naisesta) sina olevat mehele läinud; sitä tuntee itsensä niin avuttomaksi inimene tunneb end nii abituna; kaikkea sitä kuuleekin mida kõike kuulma ei pea; siinä sitä nyt ollaan! ks. siinä
◊  (viittaamassa sukupuoliasioihin) häneltä näkyi se tal oli seda näha, tal paistis see välja; miehillä on aina se mielessä meestel mõlgub meeles ikka üks ja seesama asi
3a (relatiivilauseen yhteydessä)
◊ voi sitä, joka ei tottele oh seda küll, kes sõna ei kuula; se voittaa, joka tulee ensimmäisenä maaliin võidab see, kes esimesena finišisse jõuab; joka elää, se näkee kes elab, see näeb; elame, näeme; se mies, joka täällä kävi, on veljeni see mees, kes siin käis, on minu vend; se, joka oli tyytymätön, olin minä see, kes rahul polnud, olin mina; se, mitä sanoit, ei ole totta see, mis sa ütlesid, ei ole tõsi; mitä vain pyysimme, sen myös saimme mida vähegi palusime, seda me ka saime; siinä kohdassa, missä tie kääntyy selles kohas, kus tee pöörab
3b
◊  (viittaamassa johonkin jäljessä seuraavaan) kuka sen tietää, mitä hän aikoo kes seda teab, mis tal plaanis on; mitäpä siitä, vaikka hän ei tulisikaan mis sellest, kui ta ka ei tule
3c (että-lauseen yhteydessä)
◊ sain sen käsityksen, että — sain asjast nii aru, et —; ei sitä päivää, ettei hän soittaisi ei lähe mööda ühtki sellist päeva, mil ta ei helistaks
4 (eräissä ilmauksissa)
◊ se on sen ajan murhe see on selle aja mure, igal päeval oma[d] mured; hän soittaa harva se päivä ta helistab pea iga [issanda] päev; hänessä on sitä jotakin temas on midagi; temas on šarmi; uutisen kuultuaan hän pyörtyi siihen paikkaan kuulnud uudist, minestas ta otsemaid (sealsamas); sillä tapaa sel viisil, sel kombel; niiviisi; sillä erää seekord; sillä aikaa sel ajal, sellal; siinä määrin sel määral, sellises ulatuses; katsoa jotakin sillä silmällä ks. silmä
◊  (vieraiden kielten määräisen artikkelin tapaan) (ark.) olisko se isäntä kotona? kas peremees on kodus?
5 (se ja se)
◊ se ja se [henkilö] see ja see [isik]; ilmoitettiin, että kokous on sinä ja sinä päivänä siinä ja siinä paikassa teatati, et koosolek on sel ja sel päeval selles ja selles kohas
6 (epämääräisyyttä ilmaisemassa)
◊ hänen työntekonsa oli vähän sitä ja tätä tema töötegemine käis ikka patuga pooleks; yksi tekee sitä, toinen tätä üks teeb üht, teine teist; igaüks toimetab oma asja; jutusta on vaikea sanoa sitä tai tätä sellest asjast on raske midagi öelda; hän tekee puutöitä ja sen sellaista ta teeb puutööd ja üht-teist muudki [sellesarnast]
◊ (ark.) sitä sun tätä üht-teist, seda ja teist; päätös ei vaikuta sitä eikä tätä [see] otsus ei mõjuta midagi; [sel] otsusel pole mingit mõju
7 (ark. muodollisen subjektin tapaan)
◊ sateen se näyttää tekevän paistab, et läheb (kisub) vihmale, hakkab vist sadama; "Mitäs kuuluu?" — "Siinä se menee." "Kuidas läheb?" — "Läheb kah." ("Pole viga."), "Mis uudist?" — "Mitte midagi erilist."; se on, kuules, sillä tavalla — kuule, see on nii (sedasi), et —

siinä
1 (adverbina käytettävä se-pronominin inessiivimuoto) (paikasta) seal, sääl
◊ seiso siinä seisa seal; siinä menee kirkkoherra seal läheb kirikuõpetaja; kuulehan, sinä siinä! kuule, sina seal!; pysy siinä, missä olet püsi seal, kus sa [praegu] oled; liike on heti siinä nurkan takana pood on seal kohe nurga taga; asuuko hän edelleen siinä koulua vastapäätä? kas ta elab ikka seal koolimaja vastas?
◊  (erik. annettaessa jotakin) siinä on huivi harteillesi võta see rätik õlgadele; siinä on, ole hyvä! palun, siin see on!
◊  (sananp.) siinä paha missä mainitaan kui hundist räägid, hunt aia taga
2 (viittaamassa asiaan)
◊ siinäkö kaikki? kas see on kõik?, ja ongi kõik?; lähetät vain lomakkeen, siinä kaikki saadad vaid ankeedi, muud midagi pole tarvis [teha]; siinä on syytä kylliksi sellest on põhjuseks küllalt; en suostunut, ja siinä tein aivan oikein ma ei nõustunud, ja sellega (selles asjas) tegin täitsa õigesti; ongelma on siinä, miten saadaan rahat riittämään probleemiks on see, kuidas rahaga välja tulla; siinä olet oikeassa selles [asjas] on sul õigus; mitäs pahaa siinä on, jos haluaa joskus vähän rentoutua mis halba selles on, kui mõnikord on tahtmine pisut lõdvaks lasta; siinäpä se see'p see on, eks ta ole
3 (viittaamassa tilanteeseen, asioiden tilaan tms.)
◊ siinä illan kuluessa õhtu jooksul; siinä sitä vain elää kituutettiin nii me seal siis virelesime, nii me seal siis viletsuses elasime; hän opiskeli siinä sivussa ta jätkas õpinguid töö kõrval; ei siinä ehditty miettimään ega seal ei jõudnud midagi mõtelda; kyllä hän siinä selviää, missä joku muukin küllap ta saab seal hakkama sama hästi nagu mõni teinegi; siinä me ehdimme perille kuin tekin me jõuame pärale teiega samal ajal
◊  (erik. viittaamassa juuri tapahtuneeseen) siinä nyt näet, miten käy nüüd siis näed, kuidas läheb; siinä sen kuulit nüüd siis kuulsid; siinä sitä nyt ollaan! seal[maal] me nüüd siis [omadega] oleme!; selline me seis (olukord) nüüd siis on!, nüüd oleme küll plindris!
4 (ihailevissa tms. ilmauksissa)
◊ siinäpä oli kohtelias mies oli alles viisakas mees; küll oli viisakas mees; siinä onkin sellainen tyttö, joka ei vähästä säikähdä see on selline tüdruk, kes ei löö naljalt kohkuma; on siinä meillä ministeri! (ihailevasti) vaat see on tubli minister!; (pilkallisesti) nii hea minister meil!; no on alles tubli minister meil!
5 (myöntöä t. yhdentekevyyttä ilmaisemassa)
◊ "Lähdetkö mukaan?" — "Mikäpä siinä." "Kas tuled kaasa?" — "Miks mitte." ("Võiks ju minna ka."); siinähän se menee paremman puutteessa parema puudusel käib see küll; "Kuinka matka sujui?" — "siinähän se meni." "Kuidas reis läks?" — "Läks kah." ("Polnud viga.")
6 (niin ja näin, täpärällä)
◊ siinä ja siinä hädavaevalt, [häda]vaevu, napilt, äärepealt, üle noatera, noatera pealt; "Luuletko, että tämä riittää?" — "Se on siinä ja siinä." "Kas sa arvad, et sellest on küllalt?" — "Hädavaevalt." ("Äärepealt.")
7 (likimääräisyyden ilmauksissa)
◊ lähdetään siinä viiden aikoihin asume teele umbes [kella] viie paiku; hän on siinä kuusissakymmenissä ta on ehk kuue-seitsmekümne vahel; ta on umbes kuuekümnendates eluaastates; yleisöä oli siinä parin sadan paikkeilla publikut oli paari saja ringis

terve 48
1 (adj.)
1a (joka ei ole sairas) terve
◊ henkisesti terve ihminen vaimselt terve inimene; syntyi terve lapsi sündis terve laps; hän on ollut (pysynyt) terveenä ta on terve olnud, ta on hea tervise juures olnud, tal on hea tervis olnud; tulla terveeksi terveks saada, terveneda; terve sydän terve süda; kasvaimen mukana poistettiin myös tervettä kudosta koos kasvajaga kõrvaldati ka tervet kudet; terve puna poskilla terve puna põskedel
◊  (kasveista: vioittumaton, pilaantumaton) tervettä puuta terve (vigastamata) puu
◊  (sananp.) terve sielu terveessä ruumiissa terves kehas terve vaim
◊  (kuv.) terve kuin pukki terve kui purikas; hän ei ole tervettä päivää nähnyt ta pole küll tervet päeva [oma elus] näinud, ta on elupäevad haige olnud
1b (terveellinen, järkevä) tervislik; terve; mõistlik; (luonnollinen) loomulik; normaalne; (turmeltumaton) rikkumatu
◊ terveet elämäntavat tervislikud eluviisid (elukombed); terve [talonpoikais]järki terve [talupoja]mõistus; terve suhtautuminen seksiin loomulik suhtumine seksisse; terve yhteiskunnallinen kehitys terve ühiskondlik areng, ühiskonna normaalne arenemine; saattaa talous terveelle pohjalle seada (viia) majandus tervele alusele
2 (subst.) terveen on vaikea eläytyä vammaisen osaan tervel on raske invaliidi ossa asuda (rolli sisse elada)
◊  (Raam.) eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat ei vaja arsti terved, vaid haiged
3 (tuttavallisena tervehdys- ja hyvästelysanana) tere, terekest (kõnek) tervitus, servus, moens (kõnek); hüvasti, jääme nägemist, nägudeni (kõnek)
◊ terve, mitä kuuluu? tere, kuidas läheb?, tervitus, mis uudist?; terve, Risto! tere, Risto!; terve mieheen! tere sulle (teile)!, terekest kah!; terve sitten! hüvasti siis!, nägemist siis!, ela[ge] hästi!
4 (toivotuksissa) terve tuloa tere tulemast; terve menoa! adjöö!, nägemist!
◊  (maljoja juotaessa) no sen kunniaksi, terve! noh selle terviseks!, tõstame (võtame) siis selle terviseks!

tietää 76*F (eräät taivutusmuodot tav. verbistä tietä)
1 teada; (tuntea) tunda; (olla tietoinen, selvillä jostakin) teadlik olla; (olla vakuuttunut, varma jostakin) kindel olla
◊ en tiennyt tulostasi ma ei teadnud sinu tulekust; ma ei teadnud, et sa tuled; kukapa sen tiennee kes seda võiks teada; en tiedä sitä varmasti ma pole selles kindel; tiedän sen paikan tean seda kohta; hän oli kauan tiennyt (tietänyt) asian ta oli sellest ammu teadnud, ta oli asjast ammu teadlik; saada tietää jostakin millestki teada saada; taudin aiheuttajaa ei tiedetä haiguse tekitaja ei ole teada; hän tietää kaiken musiikista ta teab muusikast kõik; en tiedä musiikista mitään ma ei tea muusikast midagi; kaikki tietävät, että hän on roisto kõik teavad, et ta on kaabakas; hän tiesi aivan hyvin, mistä oli kysymys ta teadis väga hästi, milles on küsimus; talle oli hästi teada, milles on asi; talle oli täiesti selge, millest käib jutt; et tiedä[kään], kuinka hauskaa meillä oli sa ei aimagi, kui tore meil oli; pitihän sinun tietää, että jää ei kestä sa pidid ometi teadma, et jää ei kanna; haluaisin tietää, miksi murjotat tahaksin teada, miks sa mossitad; mistä minä sen tietäisin! kust mina võin seda teada!; minä tiedän ratkaisun ma tean lahendust; enpä tiedä ega ma ei tea, ei ma tea; vielä tulet tietämään, mitä vanheneminen on küll sa veel teada saad, mis vananemine tähendab; hän tuli tietämättään paljastaneeksi asian enda teadmata paljastas ta asja, enda teadmata rääkis ta asja välja; toisistaan tietämättä teineteisest teadmata; en luule vaan tiedän ma ei arva, vaid tean; mistä sinä sen muka tiedät? kust sina seda oma arust tead?
2 (erik.)
2a (tuntea jonkin laatu, ominaisuudet) tietää joku hyväksi ammattimieheksi tunnen teda tubli asjatundjana; tietäähän ne lapset lapsed on ju teada; lakritsi on parasta, mitä tiedän lagrits on parim, mida ma tean
2b (epävarmuutta ilmaisevissa rakenteissa) mene [ja] tiedä, ehkä näin oli parasta võta kinni, ehk oli niimoodi kõige parem; mene ja tiedä kuinka tässä käy mine tea, kuidas see läheb; "Miksi hän sen teki?" — "Mene ja tiedä." "Miks ta seda tegi?" — "Mine võta kinni."; kuka[pa] [sen] tietää kes seda ometi teab; kunpa tietäisi kui ometi teaks; eihän sitä tiedä, vaikka tulisi lottovoitto ei tea midagi, äkki tuleb lotovõit; ehkäpä hän vielä raitistuu — eihän sitä tiedä ehk ta jätab veel joomise maha — ega seda [ei] tea, ehk tast saab veel karsklane — ega seda [ei] tea; hänestä ei koskaan tiedä tema kohta ei tea kunagi, temast ei või kunagi öelda, temast ei saa kunagi aru
◊  (ark.) tiedä häntä, vaikka tämä onnistuisi ei tea ühti[gi], viimaks läheb korda; piru tietää, mitä hän sillä tarkoitti tont teab, mis ta sellega mõtles
2c (sanontaa painottavissa ilmauksissa) tiedätkö, se onnistui! kas tead, sellest sai asja!; kas tead, see läks korda!; se oli, tiedättekö, suuri tapaus see oli, kas teate, oluline sündmus
◊  (ark.) sinne et mene, tiedä[kin] se! sinna sa ei lähe, see olgu sul teada!; että[s] sen tiedät et sul see teada oleks; ja tiedät sen, että olet ajoissa kotona! ja tead siis, et õigel ajal kodus oled!
2d (konkreettiseen kokemukseen viitaten) ei sellaisista laitteista silloin tiedetty niisugused seadmed olid tollal tundmatud; hän tietää, mitä työnteko on ta teab, mis töötegemine tähendab; ta teab, kuidas töö maitseb; kun istuu päivän autossa, tietää matkustaneensa kui terve päeva autos istud, siis tead ka, et oled reisi teinud; kohta saat sellaisen löylytyksen, että tiedät saaneesi! varsti saad sihukese peapesu, et meelde jääb!; varsti saad pähe, nii et sa tead!
2e (asioiden tiedossa olosta, tietoon tulosta) hän tiesi kertoa, että — ta teadis rääkida, et —; olin utelias tietämään, mitä hänellä olisi sanottavana tahtsin küll teada saada, mis tal öelda on; muiden ei tarvitse tietää tästä mitään teistel ei tarvitse sellest midagi teada; ilmoita tulostasi, että tiedän tulla vastaan teata (anna teada), millal sa tuled, et teaksin vastu tulla; emme tienneet odottaa teitä näin aikaisin me ei teadnud teid nii varakult oodata
◊  (ark. kuulumisista) terve, mitäs tiedät? tere, mis kuulda?; tere, kuidas läheb?
3 (tuntea) tunda; (arvata) aimata; (oivaltaa) taibata
◊ hän tiesi synnytysaikansa tulleen ta tundis, et sünnitusaeg on käes; tiesin, että näin siinä käy! aimasin (teadsin), et see niimoodi läheb!; mistä tiesit etsiä täältä? kuidas sa taipasid siit otsida?; kuidas sa selle peale tulid, et siit otsida?; en tiennyt, mitä sanoa ma ei osanud midagi ütelda; ma ei teadnud, mida ütelda
4 (tajuta, olla tajuissaan) hän ei tiedä mitään tästä maailmasta ta ei tea sellest maailmast midagi, ta on meelemärkuseta
5 (vaikeuteen, hankaluuteen viittaavissa ilmauksissa) siinä olikin tietämistä, että vene saatiin pohjasta ylös sellega oli kõvasti tegemist, et paat põhjast üles saada; hänellä on täysi tietäminen jo oman perheen huoltamisessa tal oli juba oma pere eest hoolitsemisega vaeva küllalt
6 (ennustaa, ennakoida, merkitä jotakin) tähendada; ennustada
◊ kuun kehä tietää poutaa kuu tara kuulutab kuiva ilma; mitä sellainen uni tietää? mida niisugune uni tähendab?; tuollaiset puheet eivät tiedä hyvää seesugune jutt ei ennusta (ei tähenda) head
7 (aiheuttaa, tuottaa) [kaasa] tuua
◊ muutos tietää lisätyötä ümberkorraldus toob tööd juurde

tuo 0 (tuon, tuota; vastaava mon, pron.: nuo)
1 too; see
◊ tuo tuossa on kytkin see seal on sidur; kuka tuo nainen on? kes see (too) naine on?; tuon verran minäkin tiedän niipalju tean minagi; tuon verranko sinä vain otit? kas sa ainult niipalju võtsidki?, kas sa nii vähe võtsidki?; tuolla tavoin sel kombel, sel viisil, sedaviisi, niiviisi, sedamoodi, nõndaviisi, nõndamoodi, nõnda; tol kombel; tuon pituinen nii pikk, nõnda pikk; tuossa iässä selles eas
◊  (ihmettelevissä tms. ilmauksissa) tuo tyttö se jaksaa leikkiä küll see tüdruk jaksab ikka mängida; voi tuota poikaa, mitä se taas on keksinyt oh seda poissi, mis ta jälle välja on mõtelnud
2 (kahdesta toinen) teine; (kaukaisempi) too
◊ joen tuolla puolella jõe teisel kaldal; portaat ovat käytävän tuossa päässä trepp on koridori teises otsas; kokous siirtynee vuodenvaihteen tuolle puolen koosolek lükkub vist üle aastavahetuse, koosolek jääb vist uue aasta sisse
3 (viittaamassa johonkin edellä mainittuun)
◊ mitä sinä tuolla tarkoitat? mida sa sellega mõtled (silmas pead)?; tuo on sitä hänen ikuista pessimismiään see on see tema alaline (igavene) pessimism; palelsi, mutta ihmekös tuo, kun oli pakkasta hakkas külm, aga mis seal imestada, väljas oli ju pakane; samapa tuo teeb ühe välja; ükstakama (kõnek) üksta[s]kõik (kõnek) üksta[s]puha (kõnek); se tapahtui tuona samana yönä see juhtus tol samal ööl
4 (viittaamassa johonkin jäljessä mainittavaan)
4a (viittaamassa sivulauseeseen)
◊ tuo, mitä sanoit, pitää paikkansa see, mida ütlesid, peab paika; mitäs tuosta, vaikka vähän koskeekin mis se[lle]st, kuigi on pisut valus
4b (viittaamassa sanaan)
◊ mahtaisiko tuo pystyä lääkärikään auttamaan? kas arstki saab (suudab) siin aidata?; eiköhän tuo riittäisi vähempikin ju siin vähemastki aitab
5 (viittaamassa johonkin yleisesti tunnettuun)
◊ nyt tarvittaisiin tuota kuuluisaa suomalaista sisua nüüd oleks tarvis seda kuulsat soomlaste sitkust; tahtoo tuo terveyskin jo pettää tervis kipub ka juba alt vedama; se on hauskaa puuhaa tuo kalastus on üks mõnus värk see kalalkäimine; Cicero, tuo kuuluisa puhuja Cicero, too (see) kuulus kõnemees
6 (eräissä kiteytyneissä yhtymissä, ajasta)
◊ tuon tuosta[kin] aeg-ajalt, vahetevahel, mõnikord, tükati; tuossa tuokiossa otsekohe, jalamaid, silmapilk; (samassa) samal hetkel, samal silmapilgul
7 (ilmaisemassa epäröintiä tms.)
◊ tuota [noin], mitenkähän olisi, jos — tead, mis oleks, kui õige —; tuota tuota, mitäs minun pitikään sanoa seda et noh, mis ma tahtsingi ütelda; sedamoodi et, mis ma pidingi ütlema
8 (ark. vieraiden kielten muodollisen subjektin tapaan ja täytesanana)
◊ jokohan tuo tekee talven? kas see talv hakkab õige tulema või?, kas siis nüüd hakkab talveks minema või?; "Mitäs kuuluu?" — "Siinähän tuo menee." ("Eipä tuota ihmeitä.") "Kuidas läheb?" — "Eks ta läheb kah." ("Ei midagi erilist."); päivää, tai iltahan tuo jo taitaa olla tere päevast, või on [see] juba õhtu käes

tuossa (adverbina käytettäviä tuo-pronominin sijamuotoja)
1 seal
◊ kuka tuo tuossa on? kes see seal on?; hän asuu tuossa aivan lähellä ta elab siin päris lähedal; tuo suuri kivi tuossa pihan keskellä too suur kivi seal keset õue
◊  (jotakin annettaessa) tuossa sinulle omena siin on sulle õun
2 (viittaamassa juuri lausuttuun)
◊ tuossa olet aivan oikeassa selles on sul täiesti õigus
3 (viittaamassa juuri tapahtuneeseen)
◊ tuossa teit oikein selles asjas tegid õigesti; tuossa kävellessäni mietin, että — ja seal kõndides mõtlesin, et —; tuli tuossa mieleeni, että — mul tuli just meelde, et —
◊  (kun on käynyt niin kuin on ollut todennäköistä) tuossa nyt näet, miten käy, kun on varomaton nüüd siis näed, kuidas läheb, kui ette ei vaata; tuossa sen kuulit! nüüd siis kuulsid!, nüüd saidki kuulda!
4 (täytesanana)
◊ väkeä oli tuossa viiden sadan paikkeilla rahvast oli nii (oma) viiesaja ümber; tuossa kello seitsemän aikoihin nii kella seitsme paiku (ajal)
5 (ilmaisemassa myöntyvyyttä t. yhdentekevyyttä)
◊ "Tuletko sinä?" — "Mikäpä tuossa." "Kas sa tuled?" — "Miks ka mitte." ("Jah, mis seal ikka."); "Kuinka koe sujui?" — "Tuossahan tuo meni." "Kuidas katse läks?" — "Eks ta läks kah."

tässä (adverbina käytettäviä tämä-pronominin sijamuotoja)
1 siin ‹—›
◊ hän asuu tässä lähellä ta elab siin lähedal; tämä tässä on tuuletin see siin on ventilaator
◊  (esiteltäessä) tässä on vaimoni [siin on] minu abikaasa (naine); tässä on professori Virtanen [siin on] professor Virtanen
◊  (ojennettaessa tms.) kas tässä, ole hyvä! siin see on, ole hea!
2 (viittaamassa juuri lausuttuun asiaan)
◊ tässä olet aivan oikeassa selles on sul täielik õigus; eikä tässä vielä kaikki ja see ei ole veel kõik
3a (viittaamassa vallitsevaan tm. tilanteeseen)
◊ ei tässä lääkäriä tarvita ei ole selleks arsti vaja; tässä ei suostuttelu auta siin (selles asjas) ei aita meelitamine midagi; anteeksi, tässä on sattunut erehdys! vabandust, siin (nüüd) on juhtunud eksitus!; tässä on huomautettava, että — selle kohta (selles ühenduses) tuleb märkida, et —
◊  (ark.) "Kuinka voit?" — "Mikäpä tässä." "Kuidas läheb?" — "Mis siin ikka." ("Pole viga.")
3b (viittaamassa juuri tapahtuneeseen)
◊ no niin, tässä sitä nyt ollaan! noh, sedamoodi see nüüd on!; noh, niimoodi see siis välja kukkus!; noh, sedasi see siis läks!
3c (rehentelevissä tms. ilmauksissa)
◊ tässä onkin sellainen poika, joka ei pelkää ketään! tead (teate), siin on niisugune mees, kes ei karda mitte kedagi!
4 (täytesanana epätäsmällisen ajanilmauksen yhteydessä)
◊ tässä eräänä päivänä ühel heal päeval, ükspäev; tässä takavuosina kunagi aastate eest, kunagi mõni aasta tagasi; aion tehdä sen tässä aivan lähiaikoina mõtlen seda nüüd (kohe) lähemal ajal teha
5 (viittaamassa tilanteeseen tms.;, jossa puhuja on mukana)
◊ olen tässä itsekseni ajatellut, että — olen seda endamisi mõelnud, et —; minulla on tässä tärkeämpääkin tekemistä mul on ikka tähtsamat tegemist ka; kunhan tässä ehditään, niin tullaan käymään nii kui aega saame, astume sisse; ei tässä nyt niin kiirettä ole ega sellega nüüd nii kiire ka ei ole
◊  (väheksyvissä tms. ilmauksissa) vielä tässä lomalle! või veel puhkusele kah!, või siis puhkuselegi!, või siin puhkuseks aega on!; kaikkea tässä kuuleekin! kõiksugust ka kuulda saab!, igasugust ka kuulma peab!

voida 62
1 võida ‹võima›; (pystyä) võimeline olla; (kyetä) suuta; saada
◊ en voinut olla nauramatta ma ei saanud naeru pidada; voisin melkein vannoa, että — võiksin peaaegu vanduda, et—; että voikin olla kylmä! küll ikka on külm!, küll aga võib külm olla!; en voinut kertoa hänelle koko totuutta ma ei saanud (võinud) talle täit tõtt öelda
◊  (on lupa tms. tehdä jotakin) joka pelkää, voi jäädä kotiin kes kardab, võib koju jääda
◊  (sopia) voinko mennä juhlaan tässä hameessa? kas mul sobib selle seelikuga peole minna?
◊  (jonkun on seuraamuksia pelkäämättä mahdollista tehdä jotakin) voinko puhua aivan suoraan? kas ma võin päris avameelselt rääkida?
◊  (kohteliaissa kysymyksissä) voisitteko soittaa tunnin kuluttua uudelleen? kas te saaksite (võiksite) tunni aja pärast uuesti helistada?; voinko saada kupin kahvia? palun mulle tass kohvi, kas oleks võimalik saada tass kohvi?; voisiko joku avata oven? kas keegi saaks (võiks) ukse avada?
◊  (myöntymisestä, viitsimisestä) voinhan minä kertoa siitä ma võin ju sellest rääkida
◊  (jokin on aiheellista) voisit pitää pienempää suuta sa võiksid oma suu koomal hoida
◊  (todennäköisyydestä) älä huuda, joku voi kuulla ära karju, keegi võib kuulda; voit vilustua, ellet pukeudu lämpimästi sa võid külmetada, kui sa soojalt riidesse ei pane
◊  (ilmaisemassa että jotakin tapahtuu toisinaan) tauti voi olla hyvinkin itsepintainen haigus võib olla väga visa
2 (kyetä saamaan aikaan jotakin)
◊ hän uskoo voivansa mitä vain ta usub, et saab iga asjaga hakkama, ta usub, et suudab kõike; taudille eivät lääkäritkään voineet mitään haiguse vastu ei saanud ka arstid; minkäpä luonnolleen voi! kuidas sa oma loomuse vastu saad!; minkä minä sille voin, että ihmiset juoruavat mis saan ma sinna parata, kui inimesed klatšivad
3 (terveydentilasta)
◊ "Miten voit?" — "Kiitos, voin mainiosti." "Kuidas sa end tunned?" — "Tänan, tunnen end suurepäraselt."; näkemiin, voi hyvin! nägemiseni, ela hästi!; voida huonosti end halvasti tunda
◊  (laajemmin) mitenkäs sinun liikeyrityksesi voi? no kuidas su äri ka läheb?; (kuv.) partioaate elää ja voi hyvin skautluse vaim elab ja edeneb hästi